Europe Class -purjehtijat kilpailuturneella Euroopassa

EPS Urheilutoimikunta
16.8.2015

E-jollat kiersivät kesällä kuukauden verran kisoja eri puolilla Eurooppaa. Matkalla kilpailtiin Kieler Wochella Saksassa, nuorten EM-kilpailuissa Espanjassa ja MM-kilpailuissa Norjassa. Mukana reissussa olivat lähes kaikki EPS:in harjoittelukeskuksessa treenaavat E-jollailijat, joista EPS:läisiä Aino Ikonen, Niklas Toroi ja Waltteri Moisio. Mitä kaikkea tällaiseen reissuun oikein mahtuu?

Aamuyöstä 23.6. kuusi purjehtijaa mukanaan valmentaja, huoltaja, kahdeksan E-jollaa ja kumivene lähtivät kohti Turun satamaa. Autoon ahtautuivat Aino Ikonen (EPS), Waltteri Moisio (EPS), Roni Patterson (TP), Laura Pesola (TP), Niklas Toroi (EPS) ja Selma Valjus (OPS).

 Matka Espoosta Turkuun toimi ryhmälle lähinnä lämmittelyn alkusoittona. Itse lämmittelyä oli vajaan 1000 km matka Tukholmasta Kieliin. Matka taittui kivasti yön yli ajamalla ja kuskia vuorottelemalla.

 Seuraavat viisi päivää vietettiin Kielin Olympiasatamassa nauttien suuren urheilujuhlan tunnusta. E-jollien rata-alue oli noin tunnin kestävän lenssin päässä satamasta, mikä aiheutti ensimmäisinä päivinä suurta epäuskoa purjehtijoiden keskuudessa. Samaa rataa E-jollien kanssa kiersivät Contenderit ja OK-jollat. Kokemus ja harmaiden hiuksien määrä olivatkin kovin eri tasolla luokkien välillä. E-jollia oli yhteensä 63 ja Contenderejä sekä OK-jollia yhteensä reilu 90. Ratana oli vielä vanha olympiarata, joten vapaiden tuulien ja sopivan paikan löytäminen vastatuulella oli haasteellista.

Ensimmäisenä päivänä tuuli oli suhteellisen kevyttä noin 2-5 m/s lounaasta. Vaihteleva tuuli ja kovatasoinen kärki eivät päästäneet purjehtijoita helpolla, mutta jo ensimmäisenä päivänä saatiin tasaisesti ihan kelpo tuloksia (mm. Saara Kuisman 7.-sija toisesta lähdöstä). Toinen kilpailupäivä startattiin kolmen tunnin lykkäyksellä, kisaamaan päästiin vasta klo 15. Pitkäksi venyneen aloituksen ja oikukkaan tuulen takia toisenakin kisapäivänä saatiin vain kaksi lähtöä purjehdittua. Laura purjehti erittäin hyvin päivän molemmissa lähdöissä ollen 9. ja 12. Kolmannelle kisapäivälle lähtöjä oli aikaistettu, koska olimme purjehdittujen lähtöjen määrässä jäljessä. Aamuauringon sarastaessa vesille suunnattiin jo klo 8.30. Kolme suunniteltua lähtöä onnistuttiin purjehtimaan ja Roni purjehti koko päivän tasaisen hyvin ollen jokaisessa lähdössä 20 joukossa. Laura ja Niklas purjehtivat molemmat kertaalleen päivän aikana top-10. Viimeisenä kilpailupäivänä olosuhteet olivat haastavimmillaan, sillä tuuli puhalsi maalta ja paineenvaihtelut olivat isoja. Roni jatkoi siitä mihin edellisenä päivänä jäi ja purjehti taas kaikki kolme lähtöä 20 joukkoon. Kruununa oli päivän toisen lähdön 4.-sija! Niklas ja Laura onnistuivat myös haastavissa tuulissa purjehtien kahdesti top-20.

Lopputuloksissa Roni oli 16., Laura 18., Niklas 22., Saara 30., Selma 31., Aino 41., Waltteri 44. ja Sonja 45. Junioreista eli alle 19-vuotiasta Roni oli 7., Laura 9. ja Niklas 10., mikä oli erittäin hyvä tulos!

Kärryn pakkaamisen jälkeen matkaajat pääsivät nauttimaan vielä Kielin vieraanvaraisuudesta ennen lähtöään kohti lämpimämpiä purjehdusvesiä.

29.6. karavaanin keula suunnattiin kohti Platja d’Aroa navigaattorin näyttäessä noin 1 800 km määränpäähän. Matkalla hämmästeltiin Hampurin massiivista satamaa, ihailtiin Frankfurtin yöllistä siluettia ja hikoiltiin pitstopilla Ranskassa mittarin näyttäessä +38 celsiusta. Espanjan polttavaan helteeseen saavuttiin seuraavana päivänä. Suurimmalle osalle paikka oli jo talven reissuilta tuttu, mutta silti kirkas sininen meri ja pitkät hiekkarannat saivat purjehtijat nipistämään itseään. Lisää riemua aiheutti majoitukseen tutustuminen, olimme saaneet merinäköalalla, suurella parvekkeella ja kahdella kylpyhuoneella varustetun huoneiston kävelyetäisyydellä klubilta.

Kahden päivän kisa-alueeseen tutustuminen alkoi seuraavana päivänä TPS:n Henrik Ilolan ja Aleksi-Elias Ruohosen liityttyä joukkoon. 3.7. suoritettiin purjehtijoille entuudestaan tuntematon arvokisamittaus, jonka jokainen vene suoritti lopulta hyväksytysti. Ennen kisojen alkamista saatiin vielä yksi vauhtitreeni ajettua ja sitten olikin avajaisten vuoro. Avajaisten vuoksi kaupungin pääkadun liikenne oli pysäytetty kun yli 100 purjehtijaa marssi torvisoittokunnan johdattelemana kaupungin urheilukeskukseen. Puheita kuunneltiin kaupungin pormestarilta ja muilta merkkihenkilöiltä, samassa tilaisuudessa jaettiin myös Mastersien EM-palkinnot.

Itse JuEM-kilpailut alkoivat 5.7. perusteellisella aamubriefillä ja meteorologin esitelmällä. Läpi kilpailun oli sama menetelmä eli aamulla käytiin mahdolliset ilmoitusluonteiset asiat läpi ja sen jälkeen meteorologi ennusti parhaansa mukaan. Arvokisoille tyypillisesti tytöt ja pojat purjehtivat eri rataa, joskin olivat samalla rata-alueella. Poikien sarjassa oli 69 purjehtijaa, kun taas tyttöjä oli 47.

Ensimmäisenä päivänä onnistuttiin purjehtimaan vain yksi lähtö, sillä tuuli nousi ensimmäisen lähdön jälkeen yli 13 m/s. Tuulen voimistuminen oli lisäksi verrattain nopeaa ja tästä johtuen aallokko oli suurta ja erittäin jyrkkää. Selma aloitti kisat hienosti ollen heti ensimmäisessä lähdössä 12. Poikien sarjassa Roni oli taas 18. ja Waltteri 20. Seuraavalle päivälle aikataulua oli jo aikaistettu, rantaan tultiin ihmettelemään jo klo 10. Aamupäivälle sitä tuulta ei kuitenkaan koskaan tullut. Orastavia tuulen henkäyksiä lähdettiin metsästämään vasta 15 aikaan, mutta eivät nekään kauaa kestäneet. Klo 16 aikaan alkoi kuitenkin yllättäen tuulemaan ja tällä kertaa sitä sitten riittikin. Tuulimittarit pyörivät ja vauhtia oli taas reilut 10 m/s, mikä tarkoitti jälleen vain yhtä purjehdittua lähtöä. Nyt oli Lauran vuoro olla tytöistä nopein ja tulla maaliin 20., pojista parhaiten kovasta kelistä selvisi Waltteri ollen 22. Kolmaskin päivä aloitettiin rannassa odotellen ennen kuin päästiin kilpailemaan. Tuuli oli edelleen samasta suunnasta kuin edellisinä päivinä, joskin tällä kertaa hieman kevyempää. Selma purjehti erittäin hyvin koko päivän ja oli molemmissa lähdöissä 11. Poikien puolella ensimmäinen lähtö meni aika nappiin, kun neljä suomalaista oli top-20 ja Niklas vieläpä 11. Toisessa lähdössä ainoastaan Roni pääsi enää 20 parhaan joukkoon. Neljäs kisapäivä oli tuulen osalta kaikkein haastavin. Nyt tuuli oli 180 astetta toisesta suunnasta, lähes pitkän rannan mukaisesti. Voimakkuus vaihteli lähtöjen aikana 3 m/s aina 7 m/s. Ainoastaan Laura selvisi päivästä tasaisella sarjalla, 21. ja 8. Pojista vain Roni onnistui murtautumaan toisessa lähdössä top-20. Ronin ensimmäistä lähtöä vaivasi kölin katkeaminen. Onneksi tilanne saatiin kuitenkin vesillä hoidettua. Viimeisenä päivänä tuuli oli taas uudesta suunnasta suunnasta josta ei kuulemma koskaan kesällä tuule. Pitkäksi venyneen päivän aikana onnistuttiin purjehtimaan kolme lähtöä ja niissä suomalaiset pärjäsivät vaihtelevalla menestyksellä. Ronin hienosti mennyt kilpailu tökki viimeisenä päivänä ja näin parhaan suomalaisen pojan titteli meni Henrikille, joka oli lopputuloksissa 27. Niklas väläytti viimeisessä startissa osaamistaan ja voiteli hankalan regatan aiheuttamia haavoja ollen upeasti 3.! Tytöissä Selma jatkoi hyviä otteitaan purjehtien kaikissa kolmessa lähdössä top-20 ja vielä kahdessa niistä top-10! Lauralla oli yhtä BFD:tä lukuun ottamatta oivallinen päivä, sijat 11. ja 4. Ensimmäiset arvokisat olivat näin nuorten osalta paketissa. Oppia tuli roimasti ja hyviä sijoituksiakin mukavasti. Tyttöjen puolella Selma oli 16., Laura 18. ja Aino 36. Pojissa Henrik 27., Niklas 30., Roni 31., Waltteri 37. ja Aleksi-Elias 64.

Espanjasta muihin koitoksiin kisojen jälkeen suuntasivat Aino, Aleksi-Elias, Henrik ja Laura. Näin joukkueen vahvuus oli laskenut väliaikaisesti neljään purjehtijaan sekä valmentajaan ja huoltajaan. Koko reissun pisimmälle ajomatkalle lähdimme 10.7.

Alkuperäisenä suunnitelmana oli ajaa Tanskan kärkeen ja sieltä lautalla Norjaan. Matkan varrella selvisi kuitenkin, ettemme ehtisi lauttaan, joka kaiken lisäksi maksoi pienen omaisuuden. Tanskassa piti myös suorittaa veneiden vaihto, jossa Janiina Partanen (TPS) veneineen tulisi karavaanin kyytiin ja Ainon vene lähetettäisiin takaisin Suomeen. Pienen pohdinnan jälkeen reittiä muutettiin ja vaihto suoritettiin Malmön lähettyvillä. Vaihto kävi ”ennätysajassa”, sillä purjehtijoilla oli erittäin kova hinku ehtiä ajamaan kartingia. Radalle ehdittiin kuin ehdittiinkin ja vauhdinnälkä saatiin tyydytettyä. Lähes 3 000 ajetun kilometrin jälkeen saavuimme 13.7. Arendaliin Norjaan.

Kisasatama oli metsän keskellä leirintäalueen yhteydessä, mikä oli omiaan aiheuttamaan kaipuuta takaisin Espanjan hiekkarannoille. Purjehtijoiden seuraava shokki odotti itse leirintäalueella, josta majoitus oli järjestynyt. Seuraavan viikon ajaksi majoituttaisiin pienissä mökeissä, joissa ei ollut juoksevaa vettä. Pientä helpotusta sentään tarjosi sähkö ja ilmainen wifi. Näistäkin ylellisyyksistä purjehtijoita aloitettiin vieroittamaan heti seuraavana aamuna, kun leirintäalueen pääsähkökeskus roihahti liekkeihin. Onneksi paikalliset saivat tilanteen korjattua jo saman päivän aikana. Näin kisafiilis oli jälleen eheytetty. Open Weekille, joka kesti 14.-17.7., osallistui 67 purjehtijaa. Suomalaisista mukana olivat vielä Waltteri, Niklas, Roni ja Selma sekä joukkoon liittyneet Janiina ja Pietari Airakorpi (HSK). Läpi Open Weekin tuuli oli suunnaltaan vaihtelevaa ja voimakkuudeltaan pääsääntöisesti alle 6 m/s. Jokaisena päivänä purjehdittiin ohjelman mukaiset kaksi lähtöä. Roni aloitti kisat hieman yli-innokkaasti ottamalla heti ensimmäisessä lähdössä kaksi keltaista lippua sääntöjen vastaisesta toiminnasta. Pietari onnistui toisessa lähdössä purjehtimalla hienosti 8. Neljännestä lähdöstä tuli toinen top-10 sijoitus, kun Niklas oli 7.  Haastavissa keleissä tasaisen sarjan pitäminen oli hyvin hankalaa. Kuitenkin kolmantena päivänä Niklas purjehti tasaisen varmasti sijat 10 ja 11. Toiseksi viimeisessä lähdössä Ronilla oli kova vauhti päällä. Hän johti ensimmäisellä kääntömerkillä, taisteli loppuun asti kärjen kanssa ja oli lopulta 5. Open Weekin lopputuloksissa Niklas oli 17., Pietari 18., Selma 29., Roni 31., Janiina 50. ja Waltteri 57.

Seuraavana vuorossa oli Nations Cup niminen joukkuekilpailu, jossa Suomea edustivat Selma, Niklas, Roni ja Waltteri. Näyttämönä toimi Arendalin keskusta, jossa pientä rata-aluetta ympäröivät korkeat kukkulat. Tuuli oli kisan aikana noin 6-8 m/s ja erittäin puuskittaista. Suomen kanssa samassa lohkossa olivat kivenkovat Tanska, Norjan ykkösjoukkue ja Ranska. Ensimmäinen lähtö tanskalaisia vastaan meni harjoittelun merkeissä, mutta jo seuraavassa Ranskaa kyykytettiin selvästi suomalaisten ollessa neljä ekaa maalissa. Viimeinen ottelu oli Norjaa vastaan ja siinä nähtiin kunnon taktista joukkuepurjehdusta. Vaikka Suomen joukkue nosti hyvin tasoaan, se ei kuitenkaan lopulta riittänyt jatkopaikkaan.

 19.7. olivat MM mittaukset ja avajaiset. Kisassa naiset ja miehet olivat taas eri fleeteissä, mutta samalla rata-alueella. Open Weekin leppoisen kevyet tuulet olivat enää muisto vain, sillä MM tuuli melkein jokaisessa lähdössä yli 6 m/s. Kahtena ensimmäisenä päivänä tuuli vielä paikoitellen yli 10 m/s. Naisten fleetissä osallistujia oli 46, miesten puolella 63. Roni tykitti ensimmäisessä lähdössä ylämerkille toisena, mutta joutui vielä toteamaan kärjen vauhdin liian kovaksi, maalissa Roni silti 13. Open Weekillä menestyneillä Niklaksella ja Pietarilla kovatuulinen alku ei lähtenyt kunnolla käyntiin ja kahden ensimmäisen päivän aikana pisteitä kertyi paljon. Loppua kohti he saivat kurssia korjattua ja purjehtivatkin suurimman osan lähdöistä 30 parhaan joukkoon. Kahden päivän kisaamisen jälkeen oli vuorossa lay day ja ansaittua lepoa. Kolmantena päivänä tuuli jälleen reilua 8 m/s. Ronille lepo oli maittanut, sillä tulokseksi päivästä tulivat sijat 12 ja 23. Myös muut pojat paransivat otteita, Pietari purjehti sijat 22 ja 25 ja Wade sijat 28 ja 28. Tytöissä kumpainenkin purjehti päivän aikana kertaalleen 30 joukkoon. Neljäs päivä oli tuulien osalta erittäin hankala. Päivällä rata-alueen päältä meni useampi sadepilvien joukko yli, jotka tekivät tuulesta hyvin vaihtelevan. Tuulta oli 4 m/s aina 13 m/s asti. Selmalle haastavat tuulet näyttivät sopivan, hänen parhaan päivän saldoksi jäivät sijat 26 ja 24. Ronin toiveet top-20 loppusijoituksesta kariutuivat hankalaan neljänteen päivään. Hyvän päivän purjehtinut Niklas oli maalissa sijoilla 18 ja 22. Top-20 purjehti kertaalleen myös Pietari. Viidennelle ja viimeiselle kisapäivälle ennustettiin runsaita sateita ja kylmää ilmaa. Purjehtijoiden ikäväksi ennuste kävi toteen. Miesten ja naisten sarjoissa mestaruus oli ratkennut jo ennen viimeistä päivää. Viimeisenä päivänä parhaiten onnistui Janiina, joka purjehti viimeisessä lähdössä 16. Kisat olivat näin saapuneet päätökseensä ja viiden viikon reissu oli loppusuoralla. Ensimmäisistä MM-kilpailuista ei odotettu vielä aiempien vuosien kaltaisia kärkituloksia, mutta silti varsinkin Roni osoitti olevansa valmis isoihin kisoihin. Lopputuloksissa Roni oli 23., Pietari 37., Niklas 39., Waltteri 49., Janiina 34. ja Selma 36.

Purjehtijoiden ja valmentajan lennettyä jo Suomeen, jatkoivat paku ja kärry matkaansa uuden kuljettajan voimin kohti määränpäätään. Lopulta 27.7. veneetkin olivat perillä takaisin Espoossa, matkamittarissa huimat 8 300 km.

 

Joel Tykkyläinen

Vastuuvalmentaja, E-jollat